Hyvä kansanedustaja,
Kirjoitan teille vakavin mielin ja syvästi järkyttyneenä siitä, että Eduskuntatalolla on äskettäin tehty itsemurha.
Paikka ei ollut sattumanvarainen.
Kun ihminen valitsee elämänsä päättymispaikaksi vallan ytimen – kansanedustajien työpaikan – kyse ei ole enää vain henkilökohtaisesta tragediasta. Se on kannanotto. Se on hiljaisuuden särkymistä. Se on epätoivoinen viesti teille: jotain on pahasti vialla.
Itsemurha kertoo poikkeuksetta mielenterveyden pettämisestä. Itsemurha ei ole koskaan pelkän somaattisen sairauden seurausta, sillä ihmiseen on koodattu luontainen selviytymisvietti. Somaattinen sairaus voi lisätä kuormitusta ja altistaa masennukselle tai toivottomuudelle, mutta itsemurha on kiistämättömästi mielenterveyden kriisin äärimmäinen ja lopullinen seuraus. Siksi sen ymmärtäminen ja ehkäiseminen kuuluu mielenterveyspolitiikan ja hoidon ytimeen – ei sivulauseeseen.
Tämä teko ei kaipaa spekulointia sen enempää sairauksista tai yksityiskohdista. Sen symboliikka puhuu puolestaan: ihminen koki jääneensä ilman toivoa siellä, missä toivoa pitäisi synnyttää – kansanvallan keskuksessa.
Olen 26-vuotias lääketieteen opiskelija, tuleva lääkäri. Olen jo nuorella iällä joutunut kokemaan kahden läheisen ihmisen menetyksen itsemurhan kautta. Tapaukset eivät liity toisiinsa, mutta niiden yhteinen nimittäjä on, että apua ei ollut tarpeeksi saatavilla ajoissa. Kannankin tätä huolta mukanani sekä henkilökohtaisena kokemuksena, että tulevana terveydenhuollon ammattilaisena: näin ei saa enää tapahtua kenellekään.
Lisäksi kamppailen itse tällä hetkellä vaikean masennuksen kanssa. Olen hakenut apua, mutta hoitoon pääsy on ollut hidasta ja riittämätöntä.
Tiedän omasta kokemuksestani, miltä tuntuu, kun voimia ei ole ja apua ei löydy, kun sitä tarvitsee. Jos minä, nuori ja etuoikeutetussa asemassa oleva lääketieteen opiskelija, en saa tarvitsemaani apua, mitä se kertoo niistä ihmisistä, joilla ei ole samoja voimavaroja tai resursseja hakea hoitoa yhä uudestaan?
Mielenterveys ei saa enää olla hoitovelan jäännöserä
Mielenterveyspalveluiden tilanne Suomessa on kriisissä. Psykoterapiapaikat ovat täynnä tai kohtuuttoman kalliita, perustason mielenterveysosaaminen on vajavaista, ja monille ”hoito” tarkoittaa lähinnä vuosien odottamista ja uusien hakemusten tekemistä. Hoitoon pääsy ei saisi olla kilpailu jaksamisesta.
Teillä, päättäjillä, on nyt mahdollisuus vastata siihen, mitä Eduskuntatalolla huudettiin – ilman sanoja.
Vaatimukseni teille:
Säätäkää lailla, että mielenterveys on perusoikeus, johon on oikeus päästä hoitoon viivytyksettä ja maksutta – kuten somaattisiin sairauksiinkin.
Vahvistakaa perustason mielenterveyspalveluita osaksi perusterveydenhuoltoa – mielenterveys ei saa olla erikoissairaanhoidon luksustuote.
Tunnistakaa mielenterveyden laiminlyönnin ihmisoikeusulottuvuus – tämä ei ole vain terveysasia, vaan turvallisuutta, yhdenvertaisuutta ja ihmisarvoa koskeva kysymys.
Puhukaa ääneen tästä tapauksesta – älkää lakaisko sitä maton alle. Vaikeneminen jatkaa sitä hiljaisuutta, jota tämä henkilö yritti rikkoa. Yhteisöllisyys luo toivoa.
Toivon, että suhtaudutte tähän viestiin vakavasti. Tämä ei ole poliittista peliä. Kyseessä on ihmishenget, joiden arvo on mittaamaton.
Meillä ei ole enää varaa katsoa ohi. Suomen itsemurhatilastot kertovat meille saman.
Ystävällisin terveisin, Eemelin muistoa kunnioittaen —
Sanna Antikaisen vastaus:
Re: Hei, lääketieteenopiskelijan tulisi ymmärtää olla laittamatta sanoja toisten suuhun – varsinkaan edesmenneen sellaisen.
Olen itse työskennellyt psykiatrisella osastolla itsemurhaa yrittäneidenkin kanssa ja ainakin heidän kanssaan keskusteluissa yksi merkittävin paikkavalintaan vaikuttanut seikka oli läheisten suojeleminen.
Nostamasi asiat ovat hyviä ja kannatettavia. Kammoksun, että suoraan sanottuna höpiset symboliikasta tietämättä tapauksesta ja vieläpä koitat käyttää tulevaa ammattiasi nostamaan vaikuttavuuttasi. Nähtävästi opittavaa vielä riittää.
Mikäli Peltosen teko olisi ollut kannanotto, se olisi tuota postuumisti yleisön tietoon.
Ystävällisesti toivottaa:
Sanna Antikainen, kansanedustaja (ps.)
Best wishes:
Sanna Antikainen, Member of The Parliament of Finland (The Finns Party)